Kuulemma oli ollut se sydänlääkärien palaveri eilen, mutta Danielin tilannetta ei siellä käsitelty, oli paljon kiireellisempiä tapauksia kuulemma käsittelyssä. Perjantaina on seuraava palaveri, eli sitten perjantaina hoitaja soittaa uudelleen ja kysyy leikkausaikaa, silloin saadaan se tietää. Ehkä.
Pelkästään jo tähän byrokratiaan alkaa väsyä. Ei vain se että sairaalassa kaikki tapahtuu todella hitaasti, vaan myös Kela, jne laitokset tuntuvat olevan etanoita mitä tulee papereiden liikuttamiseen!
Daniel oli oikein pirteä, kovasti jutteli ja naureskeli äidille tänään. Painoa on 2770g, sekin tullut mukavasti ylöspäin!
EDIT: Päivi, tätini, kyseli äsken Danielin pituutta ja muistin että en ole sitä tänne kirjoittanut ollenkaan! 48cm on nyt, päänympärys 33,7cm!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hyvä että Daniel voimistuu ja kasvaa sydän vaivasta huolimatta. Hänestä kasvaa sinnikäs poika. Suomessahan virkamiehet-ja naiset ovat jokasuhteessa toiselta planeetalta tänne eksyneitä: eivät he ymmärrä todellisesta elämästä yhtikäs mitään. Odotellaan nyt sitä perjantaita, josko silloin jotain valaisevaa tulisi esiin. Muistakaa Danielin vanhemmat, ette ole yksin. Vain soitto tai muu yhteydenotto niin koetamme olla jokasuhteessa avuksi. Terveisin Ukki
Hei, löysin blogisi "hetki" sitten ja olen lueskellut kaikki kuulumisenne läpi. Meillä on tyttö, reilu 1v3kk, joka tuotiin tähän maailmaan etuaikaan (36+4, raskausmyrkytys) painaessaan 1980g ja ollessaan 45cm pitkä. Sairaalassa oltiin 14pvä hänen syntymänsä jälkeen. Minä sitä ennen jo pari viikkoa. Aika tuntui hyyyvin pitkältä. Saimme tietää hänen ollessaan muutaman päivän ikäinen että hänellä on sydänvika. ASD sekä keuhkovaltimon ahtauma PS. Ensi kerran kun lääkäri sen kertoi en edes noteerannut sitä. Mukana ollut hoitaja hetkeä myöhemmin kertoi meille toistamiseen ja näytti kirjasta kuvaa jolloin se vasta tavallaan jysähti minulle ymmärrykseen. Tieto oli aikamoinen järkytys. Monessa kohtaan kirjoitustesi lukeminen on tuntunut kovin tutulta. Mutta haluan tsempata sinua ja sanoa lainasanoilla että -Jos elämä olisi helppoa, puuttuisivat meiltä haasteet. Haasteiden puuttuessa eläminen olisi tylsää.- Tuo sanonta muistuttaa monesti itseäni siitä että asioilla on tapana järjestyä niin tyttäreni kohdalla kuin muutoinkin elämässä. Tulipa tästä pitkä kertomus mutta sanoinpa sanottavani. Seurailen edelleen blogiasi tästä eteenpäin. -Tiina
Lähetä kommentti